Valilla reissaajakin kummastelee asioiden jarjestysta.

Eilen majoituin hotelliin Kampalassa ja kavin pizzalla. Pizza maksoi melkein puolitoista kertaa sen mita huone. Tosin huone on melkein yhta pieni kuin oli pizza.

On jotenkin huojentavaa huomata, etta jotkut asiat ovat samanlaisia. Kuten se, etta hotellin viereisessa lahikaupassa on kiiltavin palloin koristeltu joulukuusi.

Sekin on samanlaista, etta Kampalassa tuntuu turvalliselta liikkua illan pimennyttyakin.

Toki taallakin iltaisten katujen varsilla on kerjalaisia. He kuitenkin paaosin istuvat noyrina. Jotkut lapset hetken kavelevat vieressa ja anelevat almua.

Taalla ollaan noyria, vaikka historian tietaen katkeruus voisi olla vallalla. Ugandalaiset ovat olleet monen sortajan ja sodan alla.

Ugandalaiset ovat varsinaisia velikultia. Kun kaksi tuttua tapaa kadulla toisensa, olkapaita lapsytellaan, valkoiset hampaat loistavat lahes korvissa ja miestenkin aani nousee falsettiin kun iloisia kuulumisia vaihdetaan.

Myos turisteille paikalliset ovat aarimmaisen kohteliaita.

Ugandalaisista 20 prosenttia kuuluu bagandaheimoon, joilla on oma kuningaskunta nimelta Buganda. Siten tavallaan Bugandan kuningas on Ugandan kuningas. Kun viela maan paakieli englannin ohella on luganda, tuntuu melkein kuin oltaisiin akuankka- tai toukopoukomaassa.

Bagandat ovat kauan asuttaneet naita Kampalan kulmia, aluetta Victoria-jarvesta pohjoiseen ja luoteeseen.

Bagandat ovat perinteisesti yhteiskunnallisesti hyvin jarjestaytynytta kansaa. Jarjestykseen on kuulunut oma kuningas ja eraanlaiset alueiden paallikot kuninkaitten alla. 1800-luvulla bagandat hallitsivat myos muita heimoja Ugandan alueella.

Niinpa briti rekrytoivat heimon vakea siviilivirkoihin. Idi Amin tuhosi 70-luvulla bagandojen kuningasjarjestelman, mutta monarkia palautettiin 1993. Tosin valtaa kuninkaalla ei nykyaan ole.

Mutta palataanpa sinne mista tarina alkoi. Reissuni pienimpaan hotellihuoneeseen.

Sinansa hotellihuoneen ei tarvitse olla iso, kunhan rinkan ja muut tavarat johonkin saa mahtumaan.

Sen sijaan ei ole kiva herata siihen, etta rankkasade heittaa vetta suoraan naamalle ja sankyyn. Viime yona puolihorteessa havaitsin, etta vetta sataa ja rankasti. Akkia havahduin siihen etta olin keskella vesisadetta. Tuulenpuuska oli heittanyt sangyn ylta ikkunaluukun auki, ja sade kimpoili jostain rankasti suoraan sankyyn.

Tuollaista heratyskelloa en ollut ajastanut illalla.