Muhammad kavi taalla. Ei han mihinkaan raaputtanut etta "Muhammad was her" tai muutenkaan ymparilleen liikoja huudellut. Joku vaan sattui miehen nakemaan.

Niinpa kaikki kirgiisihattuiset koukkupolvivanhuksetkin kapuavat Oshin keskustan tuntumassa Suleimanin vuorelle. Siella profeetta Muhammad rukoili, ja siella on nyt kallioluolassa pieni moskeija, jonne vanhurskas muslimi tietenkin menee.

Minakin menen, vaikken kaannynnainen toki ole. Uteliaisuudesta.

"Allah. Allah. Allah", koyha kerjalaisnainen uskoo korkeimman voimaan. Jospa silla tavoin heltiaisi almu.

Almun kerjaajia Oshissa on paljon. Kirgisia on kaikin tavoin erittain koyha maa.

Kun eilen kavin lounaalla, yritin maksaa 75 somin laskun 200 somin setelilla. Tarjoilija huokaili, ettei noin isoon rahaan loydy vaihtorahaa. (Sama eurokielella: Yritin maksaa 1,50 euron laskun 4 euron setelilla. Tarjoilija huokaili, ettei noin isoon rahaan loydy vaihtorahaa.)

Osh on vanha kaupunki, ja se oli yksi merkittavia silkkitiekaupunkeja. Ennen Mannerheimiakin taalla on kaynyt moni kulkija.

Suleimanin kukkulalta huomaa isoja, lumisia vuoria oikeastaan joka puolella. Vuorelta huomaa myos, etta rakennuskanta on hyvin matalaa. Tama on maanjaristysaluetta.

Maanantai-iltana lueskelin majapaikkani vuoteella. Ihmettelin, kaviko joku tuuppimassa sankya. Joku ainakin kolkutti ulkoovella.

"Jalkijaristyksia", majatalon isanta totesi lyhyesti.

Toissa sunnuntaina taalta reilut sata kilometria lounaaseen jarisi pahasti.

Kun saavuin Oshiin Jalalabadista maanantaina aikaisemmin bussilla, vieressani istui viehattava nuori nainen Nurgul, ja han puhui mainiota englantia. Nurgul oli Oshissa, kun maa jarisi.

"Tulimme kaikki kaduille yoksi jaristyksen jalkeen. Taalla Oshissa ei mitaan vahinkoja sattunut, mutta pelkasimme", han kertoo.

Paakaupungissa Bishkekissa joku oli kuulemma huomannut lamppujen heiluvan. Olin silloin Kazakstanissa Almatyssa, enka tiennyt asiasta mitaan.

Suomessa jaristys taisi ylittaa nippa nappa uutiskynnyksen. Mutta eihan taalla kuollutkaan kuin 70. Ja kirgiiseja olivat.

Oshissa riesana ovat myos alituiset sahkokatkot. Alueella on ilmeisen paha energiapula, ja taalla saastetaan talvea varten. Sahko on paivittain poikki useita tunteja.

Energiaa taalla tuotetaan lahinna vesivoimalla. Joet padotaan ja vesi valjastetaan energiakayttoon talvella. Seurauksena patoamisista on, etta alempana Keski-Aasia karsii pahasta kuivuudesta kesa-aikana. Juuri silloin kun siella tarvittaisiin vetta.

Niinpa esimerkiksi Araljarvi on paassyt kuivumaan. Tai se on yksi syy.

Niilla on oljya. Jos ne eivat jaa sita meille, emme mekaan jaa heille vetta, ajatellaan jokien ylajuoksun maissa.